Haku
Viimeisimmät aiheet
Anubis tanssii, Crossover, PG
Sivu 1 / 1
Anubis tanssii, Crossover, PG
Title: Anubis tanssii
Author: Dima
Genre: Crossover (Egypti/vampyyrit)
Rating: PG
Summary: Minne vie tie Anubiksen?
A/N: Idea Nefertiti - Vampire Hunter tuli vastaan Seventh Sanctumista.
Anubis tanssii
Pitkäkyntiset kädet kulkivat yli kaljuksi ajetun pään, pitkulaiselle takaraivolle ja joutsenkaulaa pitkin alas. Pitkät ripset varjostivat tummia silmiä. Nenä oli suora ja huulet tummat ja täyteläiset.
Hän oli Nefertiti. Kuningatar. Jolla oli tehtävä. Hän ehkä jäisi historiaan yhtenä maailman kauneimmista naisista, ylväimpänä kuningattarena, mutta hän ei ollut vain koriste Akhenatonin salissa. Todellisuus, oli jotain vielä kiehtovampaa.
Hän pukee yksin. Valkoinen puku vaihtuu mustaan. Kultaiset käädyt vaihtuvat hopeisiin. Kruunu vaihtuu ylelliseen peruukkiin. Hopeinen tikari piilotetaan pitkän halkion omaavan hameen alle. Hupullinen viitta peittää totuuden.
Hän on jälleen se, joksi hän syntyi.
Amarna on hiljaa. Koiratkin ovat piiloutuneet. Vain vanha kissa istuu ikkunalla, Nefertitin hiljaisena kumppanina. Täysikuu hohtaa. Valaisee joka pylvään, patsaan, ruukun. Kissa painaa päänsä tassuihinsa. Tämä ei ole sen yö.
Tämä on sakaalien yö.
Anubis tanssii.
Tumma hahmo vaeltaa Amarnan autioita kalkkikivikatuja. Sandaaleista ei jää edes jälkiä. Ei kuulu ääntäkään. Iibislinnut nukkuvat pää siipien alla Niilin varrella.
Anubis tanssii.
Peto nousee.
Maa järkkyy, järjestys muuttuu.
Minne vie tie Anubiksen?
Minne?
Tuonpuoleiseen?
Nefertiti ei pelkää. Tämä on hänen maansa. Hänen valtakuntansa. Hän tuntee jokaisen oikun. Jokaisen… Pedon.
Sakaali ulvahtaa, vuohi määkii henkensä edestä. Hopea välähtää, peto on saapunut.
Hän jää sydänvarjoon. Pitkät, terävät hampaat välkähtävät. Hirviö valmistuu iskuunsa. Nefertiti liikahtaa, varjo pysähtyy.
Nefertiti astuu esiin yhtä arvokkaana, kuin astuisi valtaistuinsaliin. Peto katsoo häntä silmiin. Nousee ja lähestyy. Tuuli puhaltaa Nefertitin hupun taakse, peruukin mustat suortuvat heilahtavat, hyväilevät pitkää, siroa kaulaa. Hirviö lähestyy yhä, katse siirtyy kaulalle.
Käsi ojennetaan niskan taakse, Nefertiti ojentaa kaunista kaulaansa. Kylmät huulet koskettavat kaulan lämmintä ihoa, käsi tarttuu kahvaan. Huulet vetäytyvät taakse, hetken ajaksi silmät sulkeutuvat.
Nefertiti avaa silmänsä. Hetki pysähtyy. Tikari on irti. Peto on iskemässä. Kuin kobra sitä häirinnyttä. Nopea liike, hopea välkähtää, karjaisu halkoo ilmaa. Veri tahraa hopean.
Maa järkkyy, järjestys muuttuu.
Minne vie tie Anubiksen?
Osiriksen kammioon?
Sinnekö matka päättyy?
Anubis viekööt omansa.
Joki virtaa hiljaa. Hän kävelee suoraan siihen, varoen jalansijojaan. Hän pesee likaisen veren pois itsestään.
Hän nousee pois, lävistäen skorpionin tikarillaan, ennen kuin pesee senkin, kuivaten sen puhaltamalla. Hänen tehtävänsä tältä täysikuulta on tehty.
Amarna on yhä hiljaa, kun hän astelee katuja pitkin takaisin palatsiin. Kissa raottaa toista silmäänsä. Se ymmärtää. Täydelliset huulet kaartuvat hymyyn. Hän poikkeaa reitiltään ja rapsuttaa kissaa, joka kehrää.
Amarna nukkuu, yksi valvoo.
Vartioi rakkaitaan, kansaansa.
Minne vie tie Anubiksen?
Orisiksen kammioon?
Portaat ovat autiot. Vartijat ovat näkymättömissä. Hän saa jälleen rauhan.
Musta vaihtuu jälleen valkoiseen. Peruukki aamulla kruunuun. Hopea kultaiseen. Tikari valtikkaan. Hän on jälleen kuningatar Nefertiti.
Mutta kun hopeinen valo valtaa Amarnan, hän on jälleen Nefertiti, Vampyyrinmetsästäjä.
Author: Dima
Genre: Crossover (Egypti/vampyyrit)
Rating: PG
Summary: Minne vie tie Anubiksen?
A/N: Idea Nefertiti - Vampire Hunter tuli vastaan Seventh Sanctumista.
Anubis tanssii
Pitkäkyntiset kädet kulkivat yli kaljuksi ajetun pään, pitkulaiselle takaraivolle ja joutsenkaulaa pitkin alas. Pitkät ripset varjostivat tummia silmiä. Nenä oli suora ja huulet tummat ja täyteläiset.
Hän oli Nefertiti. Kuningatar. Jolla oli tehtävä. Hän ehkä jäisi historiaan yhtenä maailman kauneimmista naisista, ylväimpänä kuningattarena, mutta hän ei ollut vain koriste Akhenatonin salissa. Todellisuus, oli jotain vielä kiehtovampaa.
Hän pukee yksin. Valkoinen puku vaihtuu mustaan. Kultaiset käädyt vaihtuvat hopeisiin. Kruunu vaihtuu ylelliseen peruukkiin. Hopeinen tikari piilotetaan pitkän halkion omaavan hameen alle. Hupullinen viitta peittää totuuden.
Hän on jälleen se, joksi hän syntyi.
Amarna on hiljaa. Koiratkin ovat piiloutuneet. Vain vanha kissa istuu ikkunalla, Nefertitin hiljaisena kumppanina. Täysikuu hohtaa. Valaisee joka pylvään, patsaan, ruukun. Kissa painaa päänsä tassuihinsa. Tämä ei ole sen yö.
Tämä on sakaalien yö.
Anubis tanssii.
Tumma hahmo vaeltaa Amarnan autioita kalkkikivikatuja. Sandaaleista ei jää edes jälkiä. Ei kuulu ääntäkään. Iibislinnut nukkuvat pää siipien alla Niilin varrella.
Anubis tanssii.
Peto nousee.
Maa järkkyy, järjestys muuttuu.
Minne vie tie Anubiksen?
Minne?
Tuonpuoleiseen?
Nefertiti ei pelkää. Tämä on hänen maansa. Hänen valtakuntansa. Hän tuntee jokaisen oikun. Jokaisen… Pedon.
Sakaali ulvahtaa, vuohi määkii henkensä edestä. Hopea välähtää, peto on saapunut.
Hän jää sydänvarjoon. Pitkät, terävät hampaat välkähtävät. Hirviö valmistuu iskuunsa. Nefertiti liikahtaa, varjo pysähtyy.
Nefertiti astuu esiin yhtä arvokkaana, kuin astuisi valtaistuinsaliin. Peto katsoo häntä silmiin. Nousee ja lähestyy. Tuuli puhaltaa Nefertitin hupun taakse, peruukin mustat suortuvat heilahtavat, hyväilevät pitkää, siroa kaulaa. Hirviö lähestyy yhä, katse siirtyy kaulalle.
Käsi ojennetaan niskan taakse, Nefertiti ojentaa kaunista kaulaansa. Kylmät huulet koskettavat kaulan lämmintä ihoa, käsi tarttuu kahvaan. Huulet vetäytyvät taakse, hetken ajaksi silmät sulkeutuvat.
Nefertiti avaa silmänsä. Hetki pysähtyy. Tikari on irti. Peto on iskemässä. Kuin kobra sitä häirinnyttä. Nopea liike, hopea välkähtää, karjaisu halkoo ilmaa. Veri tahraa hopean.
Maa järkkyy, järjestys muuttuu.
Minne vie tie Anubiksen?
Osiriksen kammioon?
Sinnekö matka päättyy?
Anubis viekööt omansa.
Joki virtaa hiljaa. Hän kävelee suoraan siihen, varoen jalansijojaan. Hän pesee likaisen veren pois itsestään.
Hän nousee pois, lävistäen skorpionin tikarillaan, ennen kuin pesee senkin, kuivaten sen puhaltamalla. Hänen tehtävänsä tältä täysikuulta on tehty.
Amarna on yhä hiljaa, kun hän astelee katuja pitkin takaisin palatsiin. Kissa raottaa toista silmäänsä. Se ymmärtää. Täydelliset huulet kaartuvat hymyyn. Hän poikkeaa reitiltään ja rapsuttaa kissaa, joka kehrää.
Amarna nukkuu, yksi valvoo.
Vartioi rakkaitaan, kansaansa.
Minne vie tie Anubiksen?
Orisiksen kammioon?
Portaat ovat autiot. Vartijat ovat näkymättömissä. Hän saa jälleen rauhan.
Musta vaihtuu jälleen valkoiseen. Peruukki aamulla kruunuun. Hopea kultaiseen. Tikari valtikkaan. Hän on jälleen kuningatar Nefertiti.
Mutta kun hopeinen valo valtaa Amarnan, hän on jälleen Nefertiti, Vampyyrinmetsästäjä.
Sivu 1 / 1
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
|
|
11.02.13 18:28 kirjoittaja Varjo
» Kutsu mua ylläpitäjäks!
11.02.13 18:06 kirjoittaja Varjo
» Diktaattorin aamupuheenvuoro
11.02.13 17:50 kirjoittaja Varjo
» Offtopic part 4.
31.07.11 16:55 kirjoittaja DimaStorm
» Mikä nyt soi ja miksi
12.07.11 7:33 kirjoittaja Dondre
» Monellako eurolla pukeuduit tänään?
12.07.11 7:26 kirjoittaja Dondre
» Yleistä pätemistä ja mutinaa..
08.07.11 15:55 kirjoittaja Varjo
» Kumpikampi II
08.07.11 15:30 kirjoittaja Varjo
» Ylläpidon lomat ja poissa olot
23.02.11 12:32 kirjoittaja Dondre