Living with Kuza, R, Beyblade

Title: Living with Kuza
Author: Dima
Genre: Humor (huono yritys)
Rating: R
Warnings: Kiroilua, vihjailua
Summary: Demolition Boys löytää uuden kodin Bryanin siskon luota, joka taitaa olla maailman paras sisko.
A/N: Tätä ei oikeesti voi kirjakielelle kääntää...


Living with Kuza osa 1


(POV: Bryan)


”HUOOOMEEEEEEENTAAAAAA KULLANMURUUUT!!!!!” Jep. Toi on mun vanhempi sisko, Maria ”Kuza” Kuznetsova. Tuppaa olemaan liian äänekäs. Varsinkin kun tietää, et me ollaan hereillä. Me siis TuhoPojat. Sen jälkeen kun Luostari suljettiin, herra Dickenson mikälieni, etti meidän sukulaisia henkilökohtasesti. No, hän löysi vaan mun siskon ja Talan äidin, joka asuu Krasnojarskissa ja o ihan liian kiireine. Tala o jo tarpeeksi huonos kunnos, eikä sekään auttanu asiaa.

“Thought you picked up my name but you forgot about my home game,
Thought your could take me down, sucka take me down now here we go”

Myönnetään yks asia Marialle. Se osaa laulaa. Duh, ei olis laulaja muuten. Laulaja joka tunnetaan nimellä Kuza. Eikä nimellä Maria Andrejevna Kuznetsova, 18 vee sekoboltsi joka huolehtii pikkuveljestään ja tämän kavereista.

“Thought you could take me down, whats up you forgot about my old school,
If you wanna teach me something new you better teach yourself “

“BRYAN ANDREJEVITSH!!! AAMIAINEN!!!!” Kiesus! Tartteeks sen oikeesti kirkua? Mä kuulen ihan loistavasti… Ja sitten se vaa jatkaa laulamista ku ei mitään… Kiskon itteni ylös ja alakertaan. Tala nukkuu Marian makkarissa, koska ei ole kunnossa, että voisi vaeltaa rappusissa.

“Thought you picked up my name but you forgot about my home game,
Thought your could take me down, sucka take me down now here we go

Thought you could take my group, whats up you forgot about my old school,
If you wanna teach me something new you better teach yourself “

Osaa se kokata, hitto. Mä taidan kuolata, jos Ianin ilme pitää paikkansa. Jopa aamiainen on täydellinen. Voi pojat, se lapioi ruokansa menemään ja ottaa toisen lautasen. Tala saa myös aamiaista. Dang, mä unohin tyypin. Ei ihme et mua sanotaan julmaksi…

“Swing now, Swing low if you wanna Beyblade,
Swing now, Swing low let it rip, Beyblade!

Swing now, Swing low never with a beyblader,
Swing now, Swing low let it rip, Beyblade!

Swing now, Swing low if you wanna Beyblade
Swing now, Swing low let it rip, Beyblade!

Swing now, Swing low if you wanna Beyblade,
Swing now, Swing low let it rip, Beyblade!”

Siinä menee, kylppäriin. Loistavaa. Just kun mun oikeesti pitäis pasta vessaan. Ei sillä, etteikö mun huonees ylhäällä olis omaa kylppäriä. Mua ei vaan huvita rehata itteeni yläkertaan.

“Thought you picked up my name but you forgot about my home game,
Thought your could take me down, sucka take me down now here we go

Let it rip, Beyblade!”

Maria huus noi vipat sanat oven läpi. Paskat, se teki sen tahallaan. Mahtavaa. Anyway, Maria on laulaja, otti tän kuun enimmäkseen vapaaks ihan meitä varten. Se laulaa rock-henkisiä kappaleita ja on kickass. Sillä on haastattelu tänään, jotain puolentoista tunnin päästä. Kipasen vessas yläkerras ja tuun takasin, hakeen Talan lautasen ja mukin. Talan on pakko pysytellä sängyssä enimmäkseen kun Balkov innostu vähän liikaa sen kans ja nyt susi on käytännössä kursittu umpeen. Pääsee hätinä sängystä ylös itse. Kun Tala kerran nukkuu Marian makkarissa, Maria ite nukkuu joko sohvalla tai silloin tällöin vieressä, jotta vois auttaa heti jos tarttee apua.

Tala kattoo mua oudosti. ”Mitä?” mä kysyn. Tala kohauttaa olkiaan ja yrittää kiskoa itteensä päätyä kohti, haluten istumaan. Mä autan äkkiä ja varovasti, mutta silti susi vinkuu kipua. Kun Tala on vihdoin mukavasti, kuulen ku Maria tulee huoneeseen, kylpytakki päällä ja kuivaa hiuksiaan pyyhkeellä.

Se näyttää pikkasen multa. Osa hiuksista on värjätty mustiksi, mutta laventelin violettia on näkyvissä. Silmät on ihan samanlaiset, vaaleen violetit. Kolme korvakorua kummassakin korvassa ja kulmaläväri. Se seisoo selkä meihin päin ja vetää vaatteita päälleen takin alla. Hän nykii kaapista joitain vaatteita pihalle, tällä kertaa musta toppi ja mustakultaiset farkut. Osaa pukeutua tyylillä. Joudun auttaan vyön kans, sillä se tuppaa jäämään kiinni lenkkeihin, kiitokset riville piikkejä.

”Kultaa ja glitteriä? Taidan tietää mitä ostan sulle joululahjaksi”, Tala tuhahti ja taas sillä oli ihan outo ilme naamalla. Hmm, olisko se ihastunu mun siskoon? Joka on kaks vuotta mua vanhempi ja kolme vuotta Talaa vanhempi. Sillä on paljon glitterivöitä. Glitterivöitä joissa on piikkejä. Rannekoruja joissa on piikkejä, kaulakoruja missä on piikkejä… Tykkää piikeistä. Jälleen yks pelottavasti yhteinen asia meillä.

Mä funtsin, ku se laittaa jotain kullanväristä meikkiä ja värjää suihkevärillä liilan kultaseks. Mä epäilen et se saattaa kans olla ihastumas Talaan. Tosin se taitaa peitellä sitä tai muuten tuntis ittensä pedofiiliks jos tekis ekan liikkeen. Ihan ku sellanen suhde olis jotain ennenkuulumatonta Venäjällä. Päinvastoin…

”Okke, toivottakaa Kuzalle onnee, pojat. Hän häikäsee tänään. Ja jos te ootte kilttei poikii, mä tuon yllätyksen. Kivan yllärin”, se lisää kun Spence ja Ian änkee samalle ovelle. Se pistää telkan päälle olkkarissa; mä kannan Talan sohvalle.

”Ja tunnin sisällä, meillä on nouseva tähti Kuza haastattelussa, pysykää kanavalla.”

”Mä vihaan noita tekopirteitä nyt jo…” Tala mutisee. Se keskittyy Kuzan musavideoon, joka näytetään seuraavaks. Soiva ovikello keskeyttää ja mä huokasten lähen avaan oven.

”Hä?” mä kivahdan ihme heebolle, joka näyttää enemmä ku yllättyneeltä.

”Mä-mä-mä-mä-mäööh… Onko Maria täällä?” hyypiö änkyttää. Mä taidan poksauttaa suonen.

”No, jos sä olisit kattonu telkkaa tänä aamuna, sä et olis siinä. Vastaus on ei, hemmo.” Jep, mä todellakin poksautan suonen.

”Ou… Koska hän tulee t-t-takaisin?” Dang, eiks tää äijä osaa puhua? Kuka helvetti se ees on?”

”Mä ihan pikku vinkkinä sanoon jo aikasemmi, painu teklan ääreen ja jätä mut rauhaan!” Ei, mä en aio kuristaa tätä hyypiötä.

”Mitä t-t-t-ta-ta-tarkoitat?” Siinä meni suoni…

”LOPETA ÄNKYTYS JA HÄIPPÄSE ENNEKU MÄ TEEN JOTAIN HIRVEETÄ!!!” Tala tirskuu kaiketi. Toi friikki missas Marian kymmenellä minuutilla. Mä vihaat tota äijää nyt jo. Se näyttää ku se olis kussu housuihinsa. Hyi. Mä läjäytän oven kii ja manaan joka törkeyden jonka mä osaan kovaan ääneen, et se varmasti kuulee.

”Maria vois olla ylpee musta. Se joskus kiroo enemmän ku mä.”

”Suorastaan ihana sisko sulla…” Spence totee ku mä lysähdän niitten viereen, oottaan haastattelun alkua.