Pienen peikon piiloleikki (G, Karmine, Kesti)

Title: Pienen peikon piiloleikki
Author: VarjoHiiri
Pairing: Ee olee...
Rating: sallittu
Fandom: Karmine/Kesti
Genre: Humor
Disclaimer: Minä VAIN leikin... )))
Beta: ei oo
Warnings: Jätin aivoni narikkaan...
Summary: Kesti goes wild..
A/N: Tuli tälläinen idea kerran harhakuva.org:issa seikkailtuani

--------------------------------------------------------------------------------------

Unta, lunta... Unen lunta! Päivin, öin... Päivin ja öin.
Mennään kaikki piiloon nurkan taa, maailman pahuus jää perään katsomaan.
Ei väliä säännöillä, töillä. Väliä on unilla ja öillä.
Jokainen meistä on kuin pieni kirpeä aakkoskarkki. Minä olen P niin kuin Peikko ja sinä olet N niin kuin Nalle.
Elämän hattarassa on vaara törmätä pahuuden partateriin jos ei ole varovainen.
Aavemainen, satumainen... Painajaisten kuvajainen.
Pieni pala minttujäätelöä liian suuressa kulhossa.
Kuin tyhjä karkkipaperi syystuulessa. Kaunis ja mukava katsella, mutta kuitenkin vaarallinen. Turha, hyödytön.
Toisin kuin kookospähkinät apinoitten reviirisodassa.
Unta, lunta... Unen lunta! Pieniä pisaroita iholla suihkun jälkeen.
Laske sinä sataan, niin minä menen piiloon. Tai oikeastaan, tule mukaan!
Mennään piiloon, kurkistellaan suurta maailmaa ja nauretaan niille asioille joita ei ymmärretä.
Iso pussi irtsareita pienelle peikolle ja elämän suuren elokuvan aitiopaikka.
Mitä muuta voi kaivata?
Liftataan pilven kyytiin, kun halutaan nähdä maailmaa.
Vilkutetaan norsuille intiassa ja pandoille kiinanmaalla. Mennäänkö tapaamaan tasmanian tuholaista?
Ei peikko, yksi pieni tuholainen riittää tälle unien taikamatolle.
Lennetään yli everestin ja tehdään lumilinna tiibetissä. Peikon maailma ei tunne rajoja.
Katsellaan tähtiä tyynellä merellä ja etsitään niistä omat.
Katso nalle! Tuolla on pikkukarhu! Sehän olet sinä, huutaa peikko riemuissaan.
Niin niin, rauhoitu ettet putoa. Meri on syvä.
Meri on syvä... Mitä on pohjalla? Atlantis vai titanic? Käydäänkö katsomassa?
Paljon värikkäitä kaloja, rapuja, meduusoja ja merenneitoja! Pieniä simpukoita pitkin rantaa.
Osassa kuuluu meren laulu ja osassa on pieni tähti sisällä.
Ymmyrkäinen, pymmyrkäinen.. Hohtava pieni asia. Peikko tutkii tohkeissaan.
Tuulen vire saa aikaan vaahtopäät. Meri tummuu ja pian myrskyää.
Sade hakkaa kallioihin ja laulaa muuttuvaa lauluaan.
Pieniä jouluvaloja pitkin pihaa, kuin keijuja taikametsässä. Pimeässä hohtavia, kauniita. Olemassaolon mahdollisuuksia.
Yksi likainen sukka keskellä lattiaa, kuin kesken jäänyt tutkimusmatka.
Arka karvainen eläin. Tottumaton ihmisten tohinaan.
Viidakoiden kostea kuumuus, tukahduttavan elähdyttävä.
Värikkää paratiisilinnut soidinmenoissaa, laulavat kuolemattomia lauluja elämästä.
Olemisen karvaanmakea sivumaku, kuin ampiainen toffeekastikkeessa.
Noh noh peikkoseni, kohta on aamu. Rauhoituhan nyt.
Ei vielä nalle, on niin paljon vielä näkemättä!
Pienet sisiliskolapset ja peltohiiret. Saksanpähkinät ja sateenkaaret.
Pingviinien tanssi jäisessä tuulessa, tai vesuviuksen purkautuva laava.
Villihevoset preerialla ja vapaana lentävät kotkat. En minä halua vielä mennä!
Ei hätää! Pääset tänne kyllä takaisinkin. Nätkö, tuolla sinä tuhiset. Älä ole huolissasi, nalle tulee taas taikamattonsa kanssa.
Uusi yö ja uudet kujeet! Käydään vaikka meren pohjalla. Kerätään appelsiinejä filippiineillä ja pimennetaan lampaita uudessa-seelannissa.
Menehän nyt...


PIIP PIIP PIIP!!!
"Ei ihan vielä, vielä viis minuuttia! Jooko?"