Haku
 
 

Näytä tulokset:
 


Rechercher Tarkennettu haku

Viimeisimmät aiheet
» Poemer's Academyn aikakirjat
11.02.13 18:28 kirjoittaja Varjo

» Kutsu mua ylläpitäjäks!
11.02.13 18:06 kirjoittaja Varjo

» Diktaattorin aamupuheenvuoro
11.02.13 17:50 kirjoittaja Varjo

» Offtopic part 4.
31.07.11 16:55 kirjoittaja DimaStorm

» Mikä nyt soi ja miksi
12.07.11 7:33 kirjoittaja Dondre

» Monellako eurolla pukeuduit tänään?
12.07.11 7:26 kirjoittaja Dondre

» Yleistä pätemistä ja mutinaa..
08.07.11 15:55 kirjoittaja Varjo

» Kumpikampi II
08.07.11 15:30 kirjoittaja Varjo

» Ylläpidon lomat ja poissa olot
23.02.11 12:32 kirjoittaja Dondre

Yhteistyökumppanit
ilmainen foorumi

Revengeful Mistresses 2 - Nekomata Palace (R, WIP0409)

Siirry alas

Revengeful Mistresses 2 - Nekomata Palace (R, WIP0409)

Viesti kirjoittaja DimaStorm lähetetty 14.04.09 12:53

Title: Revengeful Mistresses 2 - Nekomata Palace
Author: Dima
Featuring: Lectera, Allegro, Varjojen Tytär ja BlackConvoy
Rating: R
Warnings: Lisää verta, hikeä ja suolenkappaleita, lievä femslash (?)
Summary: "Did you say Genjutsu Valley? I'm off..."
A/N: Guess who's back with a brand new bag... Ööh. Mitä tässä tilanteessa voisi sanoa? Bakeneko kuulosti höynältä. Jos olette liian uteliaita, wikittäkää sana. En laittanut uuteen julisteeseen nimiä, mutta ylhäällä (oikealta) on Himeko, Miyako, Chomika, siitä alas ja vasemmalle, Shinata ja Sagahi.
Kaze=tuuli, ho=tuli
Beta: Mexica

~~~~~~

Kazesensei katseli miltei häpeissään oppilaittensa suorituksia. Kuukauden turnausjakso muita oppilasryhmiä vastaan alkoi ikävästi, sillä tähän mennessä yhdeksän Kaze-oppilasta oli hävinnyt Ho-oppilaille. Huokaisten raskaasti hän seurasi oman oppilaansa nilkuttamista, kun tämä poistui tuhkan peittämältä areenalta.

Ninjaottelut olivat vaarallisia, moni yleensä kuoli otteluissa, mutta sen ei annettu vaikuttaa. Harvoin muista oppilasryhmistä oli hyviäkään ystäviä toisten kanssa. Jokainen huolehti vain itsestään.

”Viimeinen ottelupari! Viime turnauksen voittaja Kaze no Chomika! Vastaan haastaja Ho no Shinata!”

Chomika teki jotain mikä oli hänelle luonnotonta. Hän hymyili.

”Et ole muuttunut piiruakaan”, Shinata kommentoi pyyhkäistessään oranssit hiuksensa pois silmistä, ”mutta tuota hymyä en ole ennen nähnyt.”

”Hiuksesi näyttävät paremmilta.”

Tottahan kumpikin heistä oli muuttunut. Chomika sulkeutuneemmaksi sen jälkeen, kun heidän oli pakko erota omille teilleen. Sagahista ei ollut kuulunut mitään kahteen vuoteen. Shinata taas oli antanut hiustensa kasvaa ja nyt ne jo hipoivat olkapäitä. Kaksi kolmioviirua hänen poskissaan olivat nyt vaaleanoranssit, mutta silmät olivat yhä yhtä kylmänharmaat.

Chomikan siniset hiukset olivat entistä kurittomammat. Hänen Chogan-silmänsä olivat piilossa. Hän oli viimein oppinut käyttämään normaalia näköään.

”Ottelijat valmiita?!”

Opettajat vilkaisivat toisiaan. Chomika ja Shinata näyttivät tuntevan toisensa.

”Taistelkaa!”

Chomika aktivoi perhossilmänsä ja veti esiin katanan.

”Suoraan asiaan, eikö näin?” Shinata kysyi leikkisästi ja antoi kynsiensä kasvaa. Hänellä ei ollut aseita, mutta kynnet saivat kelvata. Hän yritti muutamaa perusiskuaan, mutta Chomika oli liian nopea. Tuulimestari hyppäsi voltilla ilmaan ja päätyi entisen tiimiläisensä taakse. Hänen ikäväkseen Shinatan reaktionopeus oli kasvanut ja hän ei edes ehtinyt iskeä katanan kahvalla.

Kumpikin hymyili, vaikka he olivat lopen uupuneita jo tunnin taistelun jälkeen. Shinata ei enää edes yrittänyt pitää chakrakäsiteltyjä kynsiään ulkona, kun Chomika oli jo kertaalleen katkaissut ne. Lähitaistelussa he olivat yhä tasaväkisiä, mutta Chomikalla oli vielä kolmas kortti hihassaan. Kampaten Shinatan tuhkaan, hän iski molemmat sidotut nyrkkinsä Tulimestarin hartioihin ja antoi Chogan-silmilleen vallan. Kaikki kuitenkin keskeytyi.

~~~~*~~~~

”Honey, are you sure about this?”

“Yeah, why not?”

“I don’t want to hurt you…”

“Who said you will get that close to me?”

Mustahiuksinen nainen huokaisi. “Sagahi… I really don’t want to fight you.”

“Himeko, look at me. Do I look like a pushover? Honey, I can take anything you dish at me.”

Sagahin hiukset olivat yhä mustat, mutta nyt ne hohtivat punaista. Hän ei ollut yhtään sen pidempi, kuin ennenkään. Ainoat muutokset olivat nyt huomattavasti pidemmät hiukset uusine sävyineen ja siniset viirut hänen kasvoissaan, jotka ulottuivat nyt otsaan ja ohimoille.

Himeko oli pitkä ja jäntevä, hänen takaraivollaan oli kultainen viuhka ja hänen hiuksensa ulottuivat kuitenkin lapaluihin saakka, nutturasta huolimatta. Hänellä oli yllään punaiset vaatteet, joissa oli keltaisia nauhoja siellä täällä. Hänen punaruskeat silmänsä tarkkailivat Sagahin joka liikettä.

”Honey… Please… It’s just sparring…”

Metallin symbolia hitai-atessa kantava Himeko kiskaisi Sagahin avonaisesta kauluksesta luokseen ja kiersi lopulta kätensä tämän ympärille.

”I. Really. Don’t. Want. To.”

“Spoilsport. Just this once.”

“Geez…”

Kumpikin käveli eri päihin isoa pitkulaista luolaa missä he olivat viettäneet aikaansa. Toisin sanoen, Sagahin kotona. Juosten vauhdilla toisiaan kohti, he käyttivät epätasaista lattiaa hyväkseen ja hyppäsivät ilmaan. Metalli kirskahti metallia vasten ja kumpikin laskeutui vastakkaisille puolille. Treenaus jatkui miltei painovoimaa uhmaavilla hypyillä, iskuilla ja potkuilla. Sagahi sylkäisi verta suustaan, kun hän oli saanut Himekon viuhkaiskusta leukaansa. Ilman chakraa taisteleminen oli uuvuttavampaa, mutta luola oli jo tarpeeksi kylmä. He laskeutuivat jälleen vastakkaisille puolille ja olivat aikeissa jälleen kerran ponnauttaa itsensä ilmaan, kun äkillinen maanjäristys sai kummankin menettämään tasapainonsa.

”What the hell?”

~~~**~~~~

Shinata tunsi maan liikehtivän selkänsä alla ja se sai Chomikan irrottamaan otteensa ja yrittämään rämpiä pystyyn. Kuilu aukesi Shinatan alle, mutta Tuulimestarin nopeat refleksit pelastivat heidät kummankin putoamasta railoon. Maa järisi vielä hetkisen, kunnes asettui, mutta ummehtunut löyhkä tuli yhä maan sisuksista.

”Mitä helvettiä täällä tapahtuu?”

~~~~***~~~~~

Vanhan temppelin pimeydessä syvä ääni huokaisi. Valkoiset silmät aukenivat ja sinistä välähti.

”Tätä minä pelkäsinkin. Heidät on kutsuttava tänne jälleen kerran. Miyako, tiedät mitä tehdä.”

Valkoiset silmät sulkeutuivat kerran kunnes ne alkoivat loistaa. Salaman välähdyksessä, silmät olivat poissa.

**************

Shinata heitti itsensä selälleen nurmikolle ja sulki silmänsä. Hän oli väsynyt ja turhautunut. Ottelu Chomikaa vastaan oli keskeytynyt dramaattisesti, mutta eipä hän uskonut, että olisi kyennyt voittamaan.

”Olet kehittynyt.”

”Kuin myös”, Chomika totesi, istuen risti-istunnassa nurmella. Hän kuuli haukan kiljaisun ja ojensi kätensä. Ilman halki lennähti raskas putkilo. Tulimestari ei ollut ehtinyt yhdistää kaikkea, kun Chomika oli jo napannut ja avannut putkilon.

”Miten ihmeessä…”

”Meidän on palattava.”

”Kuinka?”

”Shogun haluaa meidät takaisin. Meillä on uusi tehtävä.”

”Mutta kun…”

Yksi katse violettisista silmistä riitti saamaan Shinatan hiljaiseksi. He nousivat ja lähtivät etsimään toisia vaatteita kouluvaatteittensa tilalle.

~~~*~~~~

Temppeli oli yhtä vetoinen, kuten aina, kun Chomika ja Shinata nousivat viimeiset askelmat, astuen temppelin pimeään. Heidän mustat, punaisella reunatut viittansa kadottivat heidän hämärään. Ilma kylmeni äkisti ja Shinata hymyili. Sagahi istui sivualttarin päällä, vieressään nainen, jolla oli ruskettunut iho, toinen silmä sininen ja toinen ruskea, punaiset vaatteet sekä mustat hiukset, joissa oli kaksi kultaista viuhkaa.

”Olette palanneet jälleen. Kiitos että noudatitte kutsuani”, ääni puhui pääalttarin takaa.

”Like we had any other choice. My home nearly collapsed…”

Bambuverhon takana oleva shogun jätti Sagahin kommentin omaan arvoonsa.

”Tunsitte varmaan sen maanjäristyksen. Olen saanut muutamia outoja tietoja Genjutsulaaksosta.”

”Genjutsu Valley? I’m off…” Sagahi pomppasi alas alttarilta, mutta tummahiuksinen nainen kiskaisi hänet takaisin.

”Siellä on tekeillä jotain hämärää. Eräs palatsi on uudelleenrakennettu. Muutamassa päivässä.”

Neljäs heistä liikehti levottomasti. Sagahi ei enää pyristellyt vastaan.

”Tiedätte kai, mikä on bakeneko.”

”A monster cat… It can spit fireballs; walk on its hind legs…”

”Oikein, Sagahi. Kerro toki lisää.”

”If the tail grows long enough, it will fork. Then it will be called… nekomata… The palace is Nekomata Palace in Genjutsu Valley’s east end, by the borders of Denki“

“Kiitos esittelystä Sagahi. Epäilen että Nekomata on palannut.”

”Nekomata can talk like a human, sure, but…”

Shinata ja Chomika olivat nyt virallisesti ulalla. He katsoivat vuorotellen shogunia ja Sagahia. Jäämestari näytti kalpealta, tavallistakin kalpeammalta.

”Maanjäristyksellä ei ollut selvää pistettä. Se ei tullut maan sisästä, vaikka se tuottikin vahinkoa.”

Tässä vaiheessa Sagahi mutisi jotain mikä kuulosti hyvinkin siivottomalta kieleltä temppelissä. He siirtyivät ninjakartanoon vinoine lattioineen, salaluukkuineen ja useine ansoineen.

”Eli: Me puhumme nyt kissademonista, joka osaa puhua, kävellä kahdella jalalla, muuntua ihmiseksi ja sylkeä tulta.”

”And reanimate the dead by jumping over them.” Jos Shinata olisi ollut tuolilla, eikä istunut lattialla, hän olisi tippunut tuoliltaan järkytyksestä.

“TE kolme menette sinne ja tarkistatte tilanteen.”

”Eikä muuta?”

Shogun palasi takaisin varjoihin mitään sanomatta. Ennen kuin hänen geta-sandaaliensa napse oli kadonnut, hän puhui vielä kerran:

”Genjutsulaakson tienoilla saatte mukaanne Denki no Miyakon. Hän on siellä tutkimassa, alustavasti. Hän on myös oppaanne.”

Chomika kiristeli hampaitaan. Se oli kuin arvonalennus. Mutisten itsekseen hän marssi kartanosta ulos muiden seuratessa hieman rauhallisemmin perässä. Shinata katseli haukan lentoa taivaalla, kun Sagahi jäi taaemmas.

”Gonna miss you like hell.”

Himeko ei sanonut mitään, otti vain kultaiset viuhkansa ja taitellen antoi ne Sagahille.

”Love you honey. I’m gonna miss you too.”

Vetäen lyhyemmän kunoichin lähemmäs, hän painoi suukon tämän otsalle.

”Just make sure you come back in one piece or I’ll come and drag your sorry ass here and never let you leave…”

“I might like the idea…”

“SAGAHI!!!!”

Ko. kunoichi oli kaatua kun Chomika ärjäisi hänelle jo huomattavan matkan päästä. Sagahi halasi Himekoa lyhyesti, ennen kuin pinkaisi perään.

Himeko jäi istumaan kartanon portaille ja kun kolmikko oli kadonnut näkyvistä, shogun tuli sotisovassaan hänen taakseen.

”Kinzoku no Himeko, minulla on sinulle tehtävä.”
avatar
DimaStorm
Satu
Satu

Nainen
Viestien lukumäärä : 432
Ikä : 27
Paikkakunta : Käpylä
Registration date : 22.06.2008

Näytä käyttäjän tiedot http://www.freewebs.com/chambers-of-darial/index.htm

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Revengeful Mistresses 2 - Nekomata Palace (R, WIP0409)

Viesti kirjoittaja Vieraili lähetetty 04.03.10 1:36

Hetkinen, yhdessä vaiheessa Himekolla on punaruskeat silmät ja kohta sillä on sitten toinen silmä sininen ja toinen ruskea??
Selittäisitkö? Pliis Smile Pyydän kauniisti.

Niin, ja onko tälle jatkoa luvassa?
(miksi muuten tuntuu että Varjo on Miyako? Vähän maisemissa, mutta vaikuttaa kaikkiin?) :DD

Vieraili
Vierailija


Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Revengeful Mistresses 2 - Nekomata Palace (R, WIP0409)

Viesti kirjoittaja DimaStorm lähetetty 04.03.10 10:38

Varjo itse asiassa on Miyako. Tuota, Himekolla on vaihtuva silmien väri. Himekon "mallilla" on siniset silmät, mutta keksinpä sitten vähän omaa hupia.

Jatkoa tulee YO-kirjoitusten jälkeen. Niitä nimittäin on edessä liuta ja yritän räpeltää ne läpi.
avatar
DimaStorm
Satu
Satu

Nainen
Viestien lukumäärä : 432
Ikä : 27
Paikkakunta : Käpylä
Registration date : 22.06.2008

Näytä käyttäjän tiedot http://www.freewebs.com/chambers-of-darial/index.htm

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Revengeful Mistresses 2 - Nekomata Palace (R, WIP0409)

Viesti kirjoittaja Sponsored content


Sponsored content


Takaisin alkuun Siirry alas

Takaisin alkuun


 
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa